Enten tenten..

Valinnan vaikeus mistä kirjottaa,

kun on kaks vaihtoehtoa aiheeksi..

Mukava aihe vai ikävä aihe?

Kallistuin ikävän puolelle, siitä syystä kun

mukavaan aiheeseen oli tarkotus lisätä kuvia,

mutten löydä kameraa mistään :o

Viikko häiden jälkeen, eli juhannuksena,

alkoi nää tapahtumat.

Aloin miettimää, että eipä oo vähään aikaan menkkoja ollu..

Hmm, aattelin et varmaa hää'stressin' takia kierto

hieman vinksallaan, mut teinpä kuitenki testin.

Kaks viivaahan siihen testiin ilmesty!

( Tai oikeestaan kolmeen testiin, ku en meinannu uskoo.

Onks tää totta?! 

Puoltoist vuotta sitte lopetettu ehkäsyn käyttö ja annettu vaaville lupa tulla, 

vaivuttu jo epätoivoon muutamaan kertaan ja mitä vielä.. Me saatiin plussa :o )

Siinäpä sitä alko sekavat ja onnelliset mietteet pyöriä päässä.

Päivien laskeskelua, joista oon kyllä niin pihalla.. edelleenki..

Mitä seuraavaks pitäs tehdä?

Jos mä nyt vielä yhen testin teen varmuudeks, 

ettei (niissä kolmessa aiemmassa) testissä vaan ollu jotai vikaa..

(joo, ei ollu)

Soitin neuvolaan ja kyselivät sieltä sitte kaikennäköst.

Käskivät tulla jo seuraavalla viikolla ultraan tarkistamaan missä mennään,

ku mulla tosiaan kierto niin epäsäännöllinen eikä tietooka millon ovis ois voinu tapahtuu..

Ultraan sitten menin.

Melko alussa oltii, mutta sano että kyllä sieltä vaavi on tulossa <3

Varattiin uus aika ja sitten vaa kotii.

Vähän yli viikko vierähti erittäin huonovointisena,

yhtenä päivänä tuli parilla vessareissulla 

hieman verta paperiin pyyhittäessä.

Seuraava päivä oli normaali ;

Ei pahaa oloa, ei oikeestaan mitään kummallista..

Yöllä sitte rupes sattumaan ihan helvetisti,

ja tiesin et se ei voi tarkottaa mitää hyvää.. 

Keskenhän se meni ja seuraavat pari päivää meni melko sumussa..

Tuskallista sekä henkisesti että fyysisesti,

särkylääkkeiden turvin pötkittiin eteenpäin..

Edes töistä en uskaltanut olla poissa, ettei joku saisi tietää.

(Näin jälkeen päin harmittaa, etten jäänyt kotiin ekoina päivinä.)

Monikaan ei tästä asiasta tiedä,

eikä myöskään siitä että lapsi haluttaisiin.

Mutta matka jatkuu...

Eikö?

-surumielinen j-